Syksy oli kaikkinensa aika raskas. Jouduin pariin otteeseen sairaalaan Marraskuussa ja Joulukuussa. Mulle nousi kova kuume ja tuli myös iho-oireita. Samalla löydettiin imusolmukemuutoksia keuhkoissa ja muualla. Vieläkään en ole saanut diagnoosia. Sain vain sähköisen viestinjärjestelmän kautta tiedon, että kolmen kuukauden kuluttua keuhkot kuvataan uudelleen ja katotaan sitten tilannetta. Kuvat otettiin tällä viikolla sairaalassa. Vielä en ole saanut tietoa asiasta. Kaikki lääkitykset lopetettiin sairaalassa ollessa. Mitään ei aloiteta ennen kuin kuvat on lausuttu. Joten suolisto voi miten sattuu milloinkin. Krampit ovat palanneet ja ovat jokapäiväistä arkea, vessaralli on taas tullut tutuksi. Nivelkivut ovat myös palanneet. Eikä niitä sappikiviä ole leikattu vieläkään ja jos keuhkoissa on ongelmaa niin ei voi toistaiseksi edes leikata. Ennenkuin kaikki asiat on selvitetty. 

Tämän kaiken lisäksi meillä oli töissä yt neuvottelut vuoden lopulla joten minullehan se napsahti ja tammikuusta asti olen ollut kotona työttömänä. Tammikuun pakkaset piti meidät sisällä. Ja heti kun lauhtui niin ehdin kahden päivän ajan nauttia keleistä kunnes sairastuin. Tähän flunssaan joka hyökkäs heti poskionteloihin ja sain sitten antbitoottikuurin. Kaksi päivää kuurin loppumisen jälkeen tauti alkoi uudelleen. Nyt on neljäs viikko menossa joten sitkeä pirulainen tää kyllä on. Mutta selkeesti on paranemaan päin. Nyt olen pari viimistä viikkoa sitkeesti käynyt koirien kanssa metässä muutaman kerran viikossa kävelemässä. Kurkku tulee joka kerta kipeeksi vielä. Puoli tuntia jaksan kävellä ja sitten olenkin ihan läpimärkä ja väsynyt. Kotiin tultua vaatteet vaihtoon ja nukkumaan joka kerta. Metsään menen juuri sen takia, että koirat saavat juosta vapaana eikä tarvitse pelätä muita koiria. Parasta liikuntaahaan irti oleminen on koirille.

Näyttelykausi korkataan Maaliskuun lopulla tuon nuoren miehen alun kanssa. Saas nähdä kuinka meille käy... Onneksi nämä mun koirat ottaa rennosti kun tilanne vaatii. Tässä kuvassa Ansa makaa selällään pää kääntyneenä vasemmalla ja Luca pötköttää hänen etujalkojensa välissä. Tosirakkautta selkeesti!